Maailman syntyvyys on laskenut voimakkaasti 2010-luvulta lähtien, ja kehitys näkyy nyt lähes kaikilla mantereilla. YK:n väestöennusteiden mukaan maailman kokonaishedelmällisyys on pudonnut hieman yli kahteen lapseen naista kohden, kun vielä vuosikymmeniä sitten taso oli selvästi korkeampi.
Jo yli sadassa maassa syntyvyys on laskenut alle väestön uusiutumistason, joka on noin 2,1 lasta naista kohden.
Euroopassa syntyvyys on painunut historiallisen matalalle tasolle. Monissa EU-maissa syntyy nyt vähemmän lapsia kuin koskaan aiemmin modernin tilastoinnin aikana.
Myös Suomessa kehitys on ollut jyrkkää. Syntyvyys on laskenut ennätyslukemiin, ja lasten määrä per nainen on pudonnut selvästi alle väestön uusiutumistason.
Samanlainen kehitys näkyy Saksassa, Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa. Asiantuntijoiden mukaan taustalla vaikuttavat muun muassa korkeat elinkustannukset, asumisen hinta, työelämän epävarmuus sekä lasten hankinnan siirtyminen yhä myöhempään ikään.
Aasiassa muutos on ollut erityisen nopea. Etelä-Koreassa syntyvyys on laskenut maailman alhaisimmalle tasolle, ja myös Japanissa sekä Kiinassa syntyvien määrä on vähentynyt voimakkaasti.
Kiinassa syntyvyyttä pyrittiin nostamaan purkamalla vuosikymmeniä voimassa ollut yhden lapsen politiikka, mutta kehitys ei ole kääntynyt nousuun. Japanissa väestön väheneminen ja ikääntyminen ovat nousseet yhdeksi maan suurimmista yhteiskunnallisista haasteista.
Vaikka Afrikan väestö kasvaa edelleen nopeasti, myös siellä syntyvyys on laskussa. Väestönkasvun arvioidaan hidastuvan merkittävästi tämän vuosisadan aikana lähes kaikkialla maailmassa.
Tutkijat yhdistävät muutoksen erityisesti kaupungistumiseen, koulutustason nousuun, ehkäisyn parempaan saatavuuteen sekä naisten aseman vahvistumiseen.
Syntyvyyden lasku näkyy monissa maissa väestön nopeana ikääntymisenä. Työikäisten määrä vähenee samalla, kun eläkeläisten osuus kasvaa nopeasti.
Kehitys lisää painetta eläkejärjestelmille, terveydenhuollolle ja julkiselle taloudelle erityisesti Euroopassa ja Itä-Aasiassa. Monet maat ovat yrittäneet nostaa syntyvyyttä erilaisilla tukipaketeilla, verokannustimilla ja perhepoliittisilla uudistuksilla, mutta tulokset ovat jääneet toistaiseksi vaatimattomiksi.
