Euroalueen inflaatio on kääntynyt uudelleen kiihtymiseen energian hintojen nousun seurauksena, ja Euroopan keskuspankki EKP on ajautunut hankalaan tilanteeseen. Samaan aikaan kun energian hinnat nousevat Lähi-idän sodan pitkittyessä, euroalueen talouskasvu on vaimeutunut — kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 2026 vain 0,1 prosenttia, alle konsensusennusteen.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn ei ole halunnut paljastaa kantaansa tuleviin korkopäätöksiin, vaan on korostanut EKP:n päättävän korkomuutoksista kokouskohtaisesti tulevien tietojen perusteella. Rehnin mukaan inflaation kiihtyminen tänä vuonna on väistämätöntä, mutta keskipitkän aikavälin vaikutukset eivät ole vielä selviä.
OP Pohjolan seniorimarkkinaekonomisti Jari Hännikäinen arvioi EKP:n olevan pakotettu reagoimaan inflaatiopaineisiin. Hännikäisen mukaan hintapaineiden kasautuminen edellyttää ainakin jonkinlaista rahapolitiikkalinjan kiristymistä tulevissa korkokokouksissa. OP odottaa 0,25 prosenttiyksikön koronnostoja kesä- ja syyskuun kokouksissa, mikä vastaa pitkälti korkomarkkinoiden hinnoittelemaa.
Tilannetta mutkistaa se, että EKP:n täytyy tasapainottaa kohoavan inflaation ja toisaalta heikkenevän talouskuvan riskit. Jos korot nousevat liikaa, se jarruttaa jo valmiiksi hidasta talouskasvua. Jos niihin ei reagoida, inflaatio voi lähteä uudelleen karkuun.
Inflaation kiihtymisen taustalla on ennen kaikkea energian hintojen nousu. Lähi-idän sodan pitkittyminen ja Hormuzin salmen sulkeutuminen ovat nostaneet öljyn hintaa ja sitä kautta energiakustannuksia ympäri Eurooppaa. EKP:n ekonomistien arvioissa kokonaisinflaatio nousee euroalueella kolmen prosentin tuntumaan kuluvana vuonna ennen laskuaan kohti kahden prosentin tavoitetta.
Tilannetta kutsutaan talouspiireissä stagflaatioriskiksi — tilanteeksi, jossa inflaatio kiihtyy samaan aikaan kun talouskasvu hidastuu. Viimeksi vastaava tilanne koettiin 1970-luvun öljykriisin yhteydessä. Euroalueen seuraava EKP:n korkokokous on kesäkuussa 2026.
