EU suunnitelma tiukentaa tuontiruoan torjunta-ainejäämien sääntöjä voi näkyä kuluttajien kukkarossa.
Euroopan komission tutkimusyksikön arvion mukaan osa tuotteista voisi kallistua selvästi, jos EU kieltää tiettyjen vaarallisiksi luokiteltujen torjunta-aineiden jäämät myös unionin ulkopuolelta tulevissa elintarvikkeissa.
Vaikutukset voisivat näkyä esimerkiksi kahvissa, sitrushedelmissä, marjoissa ja muissa tuontituotteissa.
Komission tutkijoiden pahimman mahdollisen arvion mukaan kahvin hinta voisi nousta jopa yli 300 prosenttia, jos EU ulkopuoliset tuottajat eivät pystyisi sopeutumaan uusiin vaatimuksiin.
Sitrushedelmien hinnat voisivat samassa skenaariossa nousta yli 80 prosenttia.
Kyseessä on kuitenkin tutkijoiden äärimmäinen laskelma. Todennäköisempinä pidetyissä vaihtoehdoissa tuottajat mukautuisivat sääntöihin ainakin osittain, jolloin hinnat nousisivat maltillisemmin mutta EU maataloustuonti silti vähenisi.
Ehdotus on saanut tukea eurooppalaisilta viljelijöiltä, jotka ovat pitkään vaatineet tasavertaisia kilpailuoloja.
Heidän mukaansa EU kiellettyjä torjunta-aineita ei pitäisi voida käyttää ulkomailla kasvatetuissa tuotteissa, joita myydään unionin markkinoilla.
Taustalla vaikuttaa myös EU kauppapolitiikka. Moni viljelijä on arvostellut esimerkiksi Mercosur-sopimusta, jonka pelätään lisäävän kilpailua maista, joissa tuotannon ehdot poikkeavat eurooppalaisista säännöistä.
EU ulkopuoliset tuottajat suhtautuvat suunnitelmaan kriittisesti.
Monien tuottajajärjestöjen mukaan EU yrittää käytännössä pakottaa omat sääntönsä myös muiden maiden viljelijöille. Kritiikin mukaan tämä ei huomioi sitä, että eri puolilla maailmaa viljelijät kohtaavat erilaisia tuholaisia, ilmasto-oloja ja tuotantohaasteita.
Esimerkiksi marjojen, hedelmien, mantelien, viljan ja melonien tuottajat ovat varoittaneet, että tiukennukset voisivat heikentää saatavuutta, nostaa hintoja ja vaarantaa alan työpaikkoja.
Euroopan komission mukaan tavoitteena on estää kaikkein haitallisimpien aineiden paluu EU-markkinoille tuontiruoan mukana.
Ajatuksena on laskea tiettyjen kiellettyjen aineiden jäämärajat käytännössä tekniseen nollaan. Tämä tarkoittaisi, että tuotteissa ei saisi olla havaittavia jäämiä näistä aineista.
Komissio ei ole vielä tarkasti kertonut, mitkä torjunta-aineet sääntöjen piiriin lopulta tulisivat. Tutkimuksessa tunnistettiin 18 mahdollista tehoainetta, jotka voisivat vaikuttaa 235 tuotteeseen ja 86 maahan.
Ehdotus on herättänyt huolta myös kansainvälisessä kaupassa.
Useat maat, kuten Australia, Kanada, Paraguay ja Yhdysvallat, ovat kyseenalaistaneet EU suunnitelman Maailman kauppajärjestössä. Niiden mukaan nykyiset kansainväliset ruokaturvallisuusstandardit suojaavat jo kuluttajia riittävästi.
EU sisällä etenkin Ranska on ajanut kovempaa linjaa. Maa on jo rajoittanut joidenkin tuotteiden tuontia, jos niistä on löytynyt jäämiä EU kielletyistä torjunta-aineista.
EU päättäjillä on edessään vaikea valinta. Tiukemmat tuontisäännöt voisivat rauhoittaa eurooppalaisia viljelijöitä ja vahvistaa ympäristö- ja terveyslinjaa.
Samalla ne voisivat nostaa monien arkisten tuontituotteiden hintoja ja heikentää saatavuutta kaupoissa.
Lopulta kyse on siitä, kuinka pitkälle EU on valmis viemään omia tuotantostandardejaan globaalissa ruokakaupassa – ja kuinka paljon kuluttajat ovat valmiita maksamaan siitä.
