Puolustusministeri Antti Häkkänen teki kesäkuussa 2026 yhteensä 14 kielteistä lupapäätöstä ulkomaalaisten ostajien kiinteistökaupoissa. Päätösten taustalta paljastui kiinalaistaustaisten yritysten muodostama verkosto, joka oli pyrkinyt hankkimaan kiinteistöjä erityisesti sotilaallisesti ja huoltovarmuuden kannalta kriittisten kohteiden läheltä. Häkkänen kuvailee ilmiötä uudenlaiseksi havainnoiksi tässä laajuudessa — aiemmin Venäjä on pyrkinyt samaan, mutta nyt kyse on ensi kertaa kiinalaisista toimijoista.
Kielteisten päätösten kohteena olevat kiinteistöt sijaitsevat Asikkalassa, Hyrynsalmella, Imatralla, Laukaassa, Pöytyällä, Rautjärvellä ja Rovaniemellä. Kiinalaisten lisäksi torpatuissa kiinteistökaupoissa oli ostajina Ukrainan, Turkin ja Intian kansalaisia tai yrityksiä.
MTV Uutisten selvityksen mukaan kiinalaisyritys osti loppuvuonna 2024 kuolinpesältä rakentamattoman kiinteistön Rovaniemeltä. Se sijaitsi alle kahden kilometrin päässä Someroharjun varuskunta-alueesta, jolla harjoittelee myös kansainvälisiä joukkoja. Tontille kuljettiin osin sotilasalueen läpi. Yritys ilmoitti suunnittelevansa alueen asuinrakentamista — käyttötarkoitus, jota puolustusministeriö ei pitänyt uskottavana.
Asikkalassa kiinalaisomisteinen yritys tavoitteli hotellikokonaisuutta lähellä strategisesti tärkeää Päijännetunnelia. Laukaassa kohde sijaitsi lähellä puolustusvoimien kohteita. Kohteiden yhteistä nimittäjää kuvaa Häkkänen suoraan: kiinteistöjä on pyritty hankkimaan sijainneista, joilla on kriittisen infrastruktuurin, huoltovarmuuden järjestelyjen tai maanpuolustuksen logistiikan kannalta hankalia sijainteja.
Puolustusministeriö kiinnitti päätöksissään huomiota useisiin hälyttäviin seikkoihin. Hankkeiden rahoitus oli epäselvää, ilmoitettu käyttötarkoitus ei ollut uskottava, eikä voitu varmistua siitä, ettei hankkeisiin liity valtiollisia toimijoita. Yritykset myös kuuluivat samaan kiinalaiseen yritysverkostoon — ja ainakin yksi yritys jätti kokonaan vastaamatta ministeriön lisäselvityspyyntöihin.
Verkoston yrityksistä kaksi tunnettua nimiä ovat Nordic Inn ja Nordic Haven Design. Häkkänen toteaa, etteivät kohteet ole sattumanvaraisesti valittuja: kyse ei ole mistään loogisesti perusteltavasta liiketoiminnasta.
Vieraileva tutkija Sari Arho Havrén Royal United Services Institutesta korostaa, ettei kiinalaisten yritysten ja Kiinan valtion välillä ole samanlaista palomuuria kuin monissa länsimaissa. Kiinan vuoden 2017 kansallisen tiedustelulain mukaan Kiina voi velvoittaa yrityksiä ja kansalaisia antamaan tietoja ja apua turvallisuusviranomaisille pyydettäessä.
Arho Havrénin mukaan tiedustelutoiminta tapahtuu usein harmaalla alueella, jossa toimijat voivat kiistää syytökset. Hän nostaa esille myös laajemman eurooppalaisen kontekstin — Norjassa pidätettiin Kiinan kansalainen Jan Mayenin saarella vakoiluepäilynä, ja toisessa tapauksessa kiinalainen löydettiin asumassa hylätystä bunkkerista lähellä Naton ilmatukikohtaa. Suomi ei ole yksin tämän ilmiön kanssa.
