Kuntosalilla rehkiminen tekee hyvää keholle, mutta harva tietää, että tietyt treenitavat voivat vaikuttaa negatiivisesti myös seksuaaliterveyteen.
Painonnosto ja lihaskuntoharjoittelu tunnetaan monista hyödyistä: ne vahvistavat kehoa, tukevat aivoterveyttä ja pienentävät riskiä sairastua esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin. Ongelma voi kuitenkin syntyä, jos harjoittelu kuormittaa liikaa kehon yhtä tärkeää aluetta – lantionpohjaa.
Lantionpohjan lihakset tukevat kehon keskivartaloa ja ovat keskeisessä roolissa muun muassa verenkierron ja hermoston toiminnan kannalta. Jos nämä lihakset ovat jatkuvasti jännittyneinä, seurauksena voi olla kipua ja jopa erektio-ongelmia.
Asiantuntijoiden mukaan erityisesti raskaat liikkeet, kuten kyykyt ja maastavedot, voivat huomaamatta lisätä jännitystä lantionpohjassa. Sama pätee moniin vatsalihasliikkeisiin, joissa keskivartalo pidetään tiukkana pitkään.
Moni treenaaja kiristää lihaksiaan jatkuvasti – ei pelkästään salilla, vaan myös arjessa. Pitkään jatkuessaan tämä voi johtaa ylireagoivaan lihastilaan, joka häiritsee normaalia toimintaa.
Riski ei koske vain kuntosalia. Myös pyöräilijöillä ja triathlonharrastajilla voi esiintyä ongelmia, jos satula painaa hermoja ja kudoksia väärin pitkien harjoitusten aikana.
Tilannetta pahentaa usein väärä tekniikka ja hengitystapa. Jos liikkeet tehdään huolimattomasti tai hengitystä ei hallita, keho ohjaa paineen helposti lantionpohjaan.
Hyvä uutinen on, että ongelmia voi ehkäistä ja korjata. Asiantuntijat suosittelevat keskittymään palautumiseen, liikkuvuuteen ja hengitysharjoituksiin. Esimerkiksi kevyet venytykset sekä rauhallinen, syvä hengitys auttavat rentouttamaan lihaksia.
Sen sijaan perinteiset lantionpohjan vahvistusharjoitukset eivät aina ole ratkaisu – joissakin tapauksissa ne voivat jopa pahentaa oireita. Tällöin parempi vaihtoehto on opetella rentouttamaan lihaksia niin sanotuilla käänteisillä harjoitteilla.
Jos oireet jatkuvat, kannattaa hakeutua asiantuntijan vastaanotolle. Fysioterapeutti pystyy arvioimaan tilanteen ja laatimaan yksilöllisen hoitosuunnitelman.
