Suomessa liputetaan tänään 9. huhtikuuta Mikael Agricolan ja suomen kielen päivän kunniaksi. Päivä on yksi maamme virallisista liputuspäivistä, ja sen taustalla on merkittävä henkilö suomalaisen kulttuurin ja kielen historiassa.
Liputus herättää monissa kysymyksen: miksi juuri tänään nostetaan siniristilippu salkoon? Vastaus löytyy suomalaisen kirjakielen synnystä.
Mikael Agricola (noin 1510–1557) tunnetaan suomen kirjakielen isänä. Hän oli piispa, uskonpuhdistaja ja kirjailija, joka loi perustan suomen kielelle kirjoitettuna kielenä.
Agricolan merkittävin työ oli Uuden testamentin kääntäminen suomeksi 1500-luvulla. Lisäksi hän laati ensimmäisiä suomenkielisiä kirjoja ja kehitti kirjoitusjärjestelmää aikana, jolloin suomi oli pääasiassa puhuttu kieli.
Ilman Agricolaa suomen kieli ei välttämättä olisi kehittynyt nykyiseen muotoonsa yhtä nopeasti tai laajasti.
huhtikuuta on Mikael Agricolan kuolinpäivä. Poikkeuksellisesti Suomessa liputetaan hänen muistokseen juuri kuolinpäivänä, mikä ei ole tavallista muiden merkkihenkilöiden kohdalla.
Samalla päivää vietetään myös suomen kielen päivänä, jolloin huomio kohdistuu koko suomen kielen merkitykseen, kehitykseen ja asemaan nyky-yhteiskunnassa.
Liputus on siis sekä kunnianosoitus Agricolalle että juhla suomalaiselle kielelle.
Suomen kielen päivä muistuttaa kielen tärkeästä roolista suomalaisessa identiteetissä. Vaikka suomi on nykyään vahva ja virallinen kieli, sen asema ei ole ollut itsestäänselvyys historian aikana.
Päivän tarkoituksena on:
Nykyään suomen kieli elää ja muuttuu jatkuvasti, ja sen käyttö ulottuu arjesta virallisiin yhteyksiin sekä digimaailmaan.
