Yrittäjä Jari Sarasvuon väite suomalaisten “tyhmistymisestä” saa tukea tutkimuksesta, kertovat asiantuntijat. Psykologian professori Markus Jokelan mukaan nuorten aikuisten suoriutuminen kognitiivisissa testeissä on heikentynyt jo vuosikymmenten ajan.
– Suomalaisten nuorten aikuisten suoriutuminen kognitiivisista testeistä on heikentynyt vuonna 1978 syntyneistä lähtien, Jokela sanoo.
Samaa viestiä välittää myös opetuksen ja oppimisen professori Mari-Pauliina Vainikainen. Hänen mukaansa tutkimusnäyttöä kognitiivisen suoritustason laskusta on useista eri lähteistä, vaikka Sarasvuon puheenvuoro onkin osin kärjistetty.
Tulokset näkyvät erityisesti Pisa-tutkimuksissa, joissa suomalaisten nuorten osaaminen on heikentynyt useana mittauskertana peräkkäin. Jokelan mukaan matematiikan osaamisessa on menetetty jopa noin 1,5 kouluvuotta viimeisen 20 vuoden aikana.
Heikentyminen ei kuitenkaan koske kaikkea osaamista yhtä paljon. Mekaaninen laskutaito on säilynyt paremmin, mutta erityisesti kielellistä päättelyä vaativat tehtävät tuottavat nuorille aiempaa enemmän vaikeuksia.
Tutkijat korostavat, ettei kyse ole välttämättä ihmisten “tyhmentymisestä” biologisessa mielessä. Taustalla voi olla muutoksia yhteiskunnassa, koulutuksessa ja asenteissa oppimista kohtaan.
– Nyky-yhteiskunta ja koulut haastavat kognitiivisia kykyjä mahdollisesti vähemmän kuin ennen, Jokela arvioi.
Myös oppimateriaalien kieli on yksinkertaistunut, mikä voi vaikuttaa sanavaraston ja luetun ymmärtämisen kehitykseen. Lisäksi motivaatio ja suhtautuminen koulunkäyntiin ovat muuttuneet, mikä näkyy esimerkiksi Pisa-tuloksissa.
Vainikaisen mukaan osa nuorista ei välttämättä ota testejä enää yhtä vakavasti kuin aiemmin, mikä voi osaltaan selittää tulosten heikkenemistä.
Tutkijat painottavat, että ilmiön taustasyyt eivät ole täysin selvillä. Kyse voi olla monen tekijän yhdistelmästä – kuten teknologian kehityksestä, oppimisen arvostuksen muutoksesta ja siitä, miten tietoa nykyisin hankitaan.
