Suomen Omakotiliiton tuore selvitys paljastaa, kuinka suuret erot mökkeilyn kustannuksissa on eri kuntien välillä. Vapaa-ajan asunnon kiinteistövero, sähkö ja jätemaksut kustantavat mökkiläiselle tänä vuonna yhteensä keskimäärin 995 euroa. Kalleimmassa kunnassa, Savonlinnassa, mökkeily maksaa yli kaksinkertaisesti halvimpaan kuntaan Ouluun verrattuna.
Mökkeilyn kunta- ja aluekohtaiset maksut nousivat viime vuodesta keskimäärin 30 euroa. Vaihtelu kuntien välillä on kuitenkin rajua — Savonlinnassa kiinteistöveron ja sähkömaksujen kasvu on nostanut mökkiläisten kustannuksia lähes 130 euroa viime vuodesta. Paraisilla taas jätemaksujen aleneminen laski kokonaiskustannuksia muutaman euron.
Omakotiliiton selvitysten mukaan sähkö on aina ollut mökkeilyn suurin menoerä. Se muodostaa vajaat 60 prosenttia mökkiläisten kunta- ja aluekohtaisista maksuista, kiinteistöveron osuus on hieman alle 40 prosenttia ja jätehuollon viisi prosenttia.
Oulussa sähköstä kertyy maksettavaa 333 euroa vuodessa. Vertailun kalleimmat 802 euron vuotuiset sähkömaksut lankeavat niille, jotka mökkeilevät Savonlinnan, Mikkelin, Puumalan ja Mäntyharjun alueella. Poikkeus sähkösääntöön on Kittilä, jossa mökkeilyn kustannuksia laskee vertailun alhaisin kiinteistövero — vain 210 euroa vuodessa. Korkeinta kiinteistöveroa maksetaan Kangasalla, jossa veroa menee 679 euroa vuodessa. Kangasalla on kuitenkin vertailun edullisin jätehuolto.
Omakotiliiton toiminnanjohtaja Marju Silander toteaa, ettei mökkiläisiä pidä rokottaa kohtuuttomasti, sillä he tuovat alueille elinvoimaa. Silanderin mukaan sähkön siirtomaksujen suuri osuus sähkökuluista on selkein viesti jakeluverkkoyhtiöille siitä, miten investointeja tulisi tehdä niin, ettei vapaa-ajan asukkaille koidu kohtuuttomia kustannuksia.
Edullisimman kunnan Oulun jälkeen toiseksi halvinta mökkeily on Porissa. Pari viime vuotta vertailun kärkipaikkaa hallinnut Mustasaari on pudonnut kolmanneksi. Vertailussa edullisimpia kuntia ovat yleensä ne, joissa sähkö maksaa muita vähemmän.
Silander muistuttaa myös, että kiinteistöverotuksessa mökkiläisiä mietityttää, mihin kunnat kohdentavat heiltä kerätyt varat — kysymys on perusteltua erityisesti niissä kunnissa, joissa vapaa-ajan asukkaiden palveluihin ei panosteta vastaavasti. Suomessa on noin 510 000 kesämökkiä.
