Suojelupoliisin nimi saattaa muuttua Suomen tiedustelupalveluksi.
Iltalehden tietojen mukaan nimenvaihdoksesta on tarkoitus päättää seuraavan hallituksen aloittaessa työnsä. Lehti kertoo saaneensa tiedon useista puolue- ja turvallisuuslähteistä.
Suojelupoliisi-nimeä pidetään lähteiden mukaan vanhentuneena ja käytännön työssä ongelmallisena.
Supon kansainväliset yhteistyökumppanit ovat muiden maiden tiedustelupalveluita. Iltalehden lähteen mukaan nykyinen nimi johtaa ulkomailla siihen, että Supon työntekijöitä pidetään poliiseina.
Tätä pidetään ongelmana, koska Supon tehtäväkenttä on muuttunut yhä selvemmin tiedustelutoiminnan suuntaan.
Nimenmuutokselle kerrotaan olevan vahvaa tukea sekä valtionjohdossa että puoluejohtajien keskuudessa.
Nimenmuutoksen lisäksi Supo aiotaan Iltalehden tietojen mukaan siirtää sisäministeriön alaisuudesta ulkoministeriön alaisuuteen.
Tällä hetkellä Supo toimii sisäministeriön alla ja kilpailee määrärahoista poliisin kanssa. Supon sisällä tätä on pidetty ongelmallisena erityisesti nykyisessä turvallisuustilanteessa.
Lähteiden mukaan tiedustelun rahoitusta ei haluta kytkeä samaan kokonaisuuteen poliisin rahoituksen kanssa, kun Venäjän muodostamaa uhkaa pidetään aiempaa suurempana ja konkreettisempana.
Valtionjohdon mukaan Supon tärkeimpiin tehtäviin kuuluu selvittää, millaisia aikeita Venäjällä ja sen tiedustelupalveluilla on Suomea kohtaan.
Tämän vuoksi Supon tehtävä nähdään yhä tiiviimmin osana ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Ulkoministeri työskentelee läheisesti tasavallan presidentin kanssa, ja mahdollisen Suomen tiedustelupalvelun tehtävänä olisi tuottaa ajantasaista tietoa hallitukselle ja presidentti Alexander Stubbille.
Iltalehden mukaan uudistus voisi tarkoittaa myös sitä, että suomalaisia tiedustelijoita sijoitettaisiin ulkomaille entistä enemmän diplomaattistatuksella.
Käytännössä suomalaisvakoojia voitaisiin sijoittaa Suomen suurlähetystöihin ja muihin tehtäviin, jotka näyttäisivät ulospäin diplomaattisilta.
Vuonna 2019 voimaan tullut tiedustelulainsäädäntö mahdollistaa Supolle tiedustelun ulkomailla. Lähteiden mukaan nykyinen hallinnollinen asema sisäministeriön alaisuudessa on kuitenkin vaikeuttanut ulkomaantiedustelun käytännön toteuttamista.
Diplomaattistatuksen käyttö tiedustelussa ei olisi kansainvälisesti poikkeuksellista. Esimerkiksi Yhdysvallat, Britannia ja Venäjä käyttävät järjestelyä, jossa osa tiedustelijoista toimii ulkomailla diplomaattien suojissa.
Jos tiedustelija paljastuu diplomaattistatuksella, seurauksena on yleensä karkotus kohdemaasta, ei vankeustuomio.
Lähteiden mukaan ulkoministeriön alaisuudessa peitetehtävissä toimivien suomalaistiedustelijoiden ohjaus olisi nykyistä helpompaa.
Ulkoministeriön valtiosihteeri Jukka Salovaara nosti maanantaina esiin tavoitteen siirtää Supo ensi vaalikaudella ulkoministeriön alaisuuteen.
Ulkoministeri Elina Valtonen asettui tukemaan ajatusta. Hänen mukaansa Supo ei nimestään huolimatta ole enää samalla tavalla poliisiviranomainen.
Valtonen katsoo, että Supon pitää pystyä tekemään aiempaa tehokkaammin yhteistyötä Suomen kansainvälisen edustustoverkon kanssa.
