Suomessa on 41 kansallispuistoa, joissa vieraili vuonna 2024 yhteensä 3,6 miljoonaa kävijää. Luonnossa liikkumisen suosio on kasvanut pitkään, ja erityisesti tunnetuimmat kansallispuistot houkuttelevat runsaasti retkeilijöitä sesonkien aikana.
Suomen kansallispuistot tarjoavat hyvin erilaisia luontoelämyksiä: Lapin tuntureita, itäisen Suomen vaaramaisemia, koskireittejä, järviä, metsiä ja pääkaupunkiseudun lähiluontoa. Tässä ovat viisi kansallispuistoa, jotka erottuvat maisemiensa, reittiensä, kävijäsuosionsa ja monipuolisuutensa perusteella.
Vuonna 1938 perustettu Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on yksi Suomen tunnetuimmista ja suosituimmista kansallispuistoista. Yli tuhannen neliökilometrin alue Länsi-Lapissa tarjoaa tuntureita, soita, metsiä ja laajoja erämaisia maisemia.
Puisto houkuttelee kävijöitä ympäri vuoden. Talvella alue on suosittu hiihto- ja talviretkeilykohde, kun taas kesällä se vetää puoleensa vaeltajia ja päiväretkeilijöitä.
Pallas-Yllästunturin tunnetuin reitti on Hetta–Pallas, joka kuuluu Suomen arvostetuimpiin vaellusreitteihin. Reitti kulkee tunturimaisemien halki ja tarjoaa pitkiä näkymiä Lapin luontoon. Puiston vuosittainen kävijämäärä ylittää puoli miljoonaa, ja alue kiinnostaa yhä enemmän myös kansainvälisiä matkailijoita.
Urho Kekkosen kansallispuisto sijaitsee Itä-Lapissa Saariselän läheisyydessä. Yli 2 550 neliökilometrin laajuinen puisto on Suomen toiseksi suurin kansallispuisto, ja se tunnetaan erityisesti erämaisesta luonnostaan.
Puisto tarjoaa mahdollisuuden pitkiin vaelluksiin, tunturiretkiin ja luonnonrauhasta nauttimiseen. Alueella on laajoja tunturialueita, metsiä, jokia ja autiotupia, jotka tekevät siitä yhden Suomen merkittävimmistä eräretkeilykohteista.
Talvella Urho Kekkosen kansallispuisto houkuttelee hiihtäjiä, talvivaeltajia ja revontulien katselijoita. Kesällä alueelle saapuu vaeltajia sekä Suomesta että ulkomailta. Kävijämäärät ovat pysyneet korkeina, ja puisto kuuluu Lapin suosituimpiin luontokohteisiin.
Oulangan kansallispuisto sijaitsee Kuusamon ja Sallan alueella. Puisto tunnetaan jokilaaksoistaan, koskistaan, riippusilloistaan ja vanhoista havumetsistään. Oulankajoki ja sen koskireitit muodostavat yhden Suomen näyttävimmistä kansallispuistomaisemista.
Puiston tunnetuin reitti on noin 80 kilometrin pituinen Karhunkierros, joka kuuluu Suomen kuuluisimpiin vaellusreitteihin. Reitti kulkee rotkolaaksojen, koskien, metsien ja vaaramaisemien halki.
Oulanka sopii sekä kokeneille vaeltajille että lyhyempiä päiväretkiä tekeville. Alueella on Karhunkierroksen lisäksi useita lyhyempiä reittejä, joiden kautta puiston maisemiin pääsee tutustumaan ilman pitkää vaellusta. Vuonna 2024 Oulangan kävijämäärä kasvoi selvästi.
Kolin kansallispuisto Pohjois-Karjalassa tunnetaan erityisesti Ukko-Kolin huipulta avautuvasta näkymästä Pieliselle. Maisema kuuluu Suomen kansallismaisemiin, ja sillä on vahva asema suomalaisessa taiteessa ja kulttuurihistoriassa.
Kolin maisemat ovat inspiroineet muun muassa Jean Sibeliusta ja Akseli Gallen-Kallelaa. Alueen vaaramaisemat, metsät ja järvinäkymät tekevät siitä yhden Suomen tunnistettavimmista luontokohteista.
Koli on erityisen suosittu syksyllä ruska-aikaan, mutta puisto houkuttelee kävijöitä ympäri vuoden. Reitit, näköalapaikat ja vaihteleva vaaraluonto sopivat sekä päiväretkeilyyn että pidempään oleskeluun.
Nuuksion kansallispuisto sijaitsee Espoon, Kirkkonummen ja Vihdin alueella lähellä pääkaupunkiseutua. Sijaintinsa vuoksi se on yksi Suomen saavutettavimmista kansallispuistoista ja tärkeä lähiluontokohde suurelle joukolle kaupunkilaisia.
Nuuksiossa yhdistyvät järvet, kalliot, suot ja vanhat metsät. Puistossa on useita merkittyjä reittejä, tulentekopaikkoja, telttailualueita ja uimapaikkoja. Reittien monipuolisuus tekee alueesta sopivan niin perheille, aloitteleville retkeilijöille kuin kokeneemmille luonnossa liikkujille.
Nuuksion merkitys korostuu erityisesti siinä, että kansallispuistoluonto on saavutettavissa lyhyen matkan päässä Helsingistä. Puiston kävijämäärä kasvoi vuonna 2024, mikä kertoo lähiluonnon kasvavasta merkityksestä.
Kansallispuistot eivät ole ainoastaan luonnonsuojelualueita, vaan niillä on myös huomattava taloudellinen merkitys. Vuonna 2024 kansallispuistokävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaisvaikutukset olivat yhteensä 286 miljoonaa euroa.
Vaikutukset syntyvät muun muassa majoituksesta, ravintolapalveluista, ohjelmapalveluista ja muista matkailuun liittyvistä ostoksista. Kansallispuistot tukevat näin sekä luonnonsuojelua että alueiden elinvoimaa.
Samalla niiden kasvava suosio korostaa tarvetta huolehtia reiteistä, palveluista ja luonnon kestävästä käytöstä. Näin puistot voivat säilyä vetovoimaisina myös tuleville kävijöille.
