Suomi kuuluu maailman ikääntyneimpiin maihin. MDI vuoden 2025 väestöennusteen mukaan vuonna 2050 noin joka seitsemäs suomalainen on yli 74-vuotias. Väestön ikääntyminen ei kuitenkaan jakaudu tasaisesti, vaan alueelliset erot ovat jo nyt suuria ja kasvavat edelleen tulevina vuosikymmeninä.
Etelä-Savossa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on maan korkein. Maakunnan suurimmat kaupungit Mikkeli ja Savonlinna kärsivät sekä muuttotappiosta että alhaisesta syntyvyydestä, mikä vauhdittaa väestön ikääntymistä.
Väestöennusteiden mukaan kehitys jatkuu samansuuntaisena myös tulevina vuosina. Nuoret muuttavat alueelta erityisesti opiskelun ja työn perässä, eikä muuttoliike korvaa menetystä.
Myös Pohjois-Savo kuuluu Suomen nopeimmin ikääntyviin alueisiin. Maakunnassa noin 26 prosenttia väestöstä on yli 65-vuotiaita, ja maaseutualueilla osuus on selvästi suurempi.
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus nousee maakunnassa noin 31 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Joissakin kunnissa lähes puolet asukkaista voi olla eläkeikäisiä.
Laajemmin tarkasteltuna Itä- ja Pohjois-Suomen muuttotappiokunnat ovat ikärakenteeltaan maan vanhimpia alueita.
Ikääntyminen näkyy myös monilla entisillä teollisuuspaikkakunnilla. Esimerkiksi Kotka ja Kouvola ovat kaupunkeja, joissa sekä väkiluku pienenee että väestö vanhenee samanaikaisesti.
Tällainen kehitys lisää painetta kuntataloudelle ja palvelujärjestelmälle, kun työikäisten määrä vähenee mutta palveluiden tarve kasvaa.
Toisessa ääripäässä ovat suuret kasvukaupungit. Espoo, Helsinki, Tampere, Oulu ja Jyväskylä houkuttelevat opiskelijoita, työikäisiä ja lapsiperheitä, mikä pitää väestörakenteen muuta maata nuorempana.
Esimerkiksi Espoon keski-ikä on selvästi maan keskiarvoa alhaisempi, ja kaupungin väkiluku kasvaa edelleen nopeasti.
Ikääntyminen näkyy yhä selvemmin kuntien palvelutarpeissa. Lasten määrän vähentyessä koulujen ja päivähoidon tarve pienenee monilla alueilla, kun taas ikääntyneiden palveluiden kysyntä kasvaa.
MDI ennusteen mukaan yli 84-vuotiaiden määrä kasvaa Suomessa noin 174 000 henkilöllä vuoteen 2050 mennessä. Tämä ikäryhmä kasvaa käytännössä jokaisessa Suomen kunnassa.
Väestöennusteiden mukaan suuret kaupunkiseudut jatkavat kasvuaan samalla, kun monet niiden ulkopuoliset alueet menettävät väestöään.
Ikääntyminen on yksi keskeisistä syistä tähän kehitykseen, ja sen vaikutukset näkyvät tulevina vuosikymmeninä niin palveluissa, työmarkkinoilla kuin kuntataloudessakin.
