“Toivon, että kuolisit” – Äidin sanat Martin Pistoriukselle, joka oli 12 vuotta oman kehonsa vankina

Poika, joka katosi omaan kehoonsa

Eteläafrikkalainen Martin Pistorius oli 12-vuotias, kun hänen elämänsä muuttui peruuttamattomasti. Elektroniikasta innostunut poika sairastui yllättäen salaperäiseen tautiin, jonka lääkärit arvelivat olevan kryptokokkimeningiitti – aivokalvontulehdus, joka lamaannutti hänen kehonsa vähitellen kokonaan. Pian Martin menetti kykynsä liikkua, puhua ja ottaa katsekontaktia.

Lääkärit kertoivat vanhemmille, ettei toivoa ollut. Hänen vanhempansa, Rodney ja Joan Pistorius, veivät poikansa kotiin valmistautuen pahimpaan. Mutta Martin ei kuollut.

Kaksitoista vuotta hiljaisuutta – mutta mieli pysyi hereillä

Martinin elämä muuttui rutiiniksi. Hänen isänsä vei hänet joka aamu hoitokeskukseen ja huolehti hänestä öisin. Perhe eli vuosien ajan epätoivon keskellä, kunnes tapahtui jotakin, mitä kukaan ei huomannut.

Noin kahden vuoden kuluttua koomasta Martin alkoi “herätä”. Hän oli täysin tietoinen ympäristöstään, mutta hänen kehonsa ei toiminut. Hän kuuli ja ymmärsi kaiken – muttei pystynyt kertomaan sitä kenellekään.

“Kaikki olivat niin tottuneita siihen, etten ollut läsnä, etteivät he huomanneet, kun tulin takaisin,” Martin kertoi myöhemmin. “Ymmärsin karun totuuden: saattaisin viettää loppuelämäni näin – täysin yksin.”

Äidin sanat ja henkinen pimeys

Yksi hetki on jäänyt Martinin mieleen erityisen vahvasti. Hänen äitinsä, epätoivon murtamana, sanoi kerran: “Toivon, että kuolisit.”
Hän ei tiennyt, että poika kuuli kaiken. Aluksi sanat mursivat Martinin, mutta vuosien myötä hän oppi ymmärtämään äitinsä tuskan – sen, että sanat kumpusivat rakkaudesta ja surusta, eivät vihasta.

“Opin ajan myötä näkemään, miten epätoivoinen hän oli. Hän näki minussa vain varjon siitä lapsesta, jota oli kerran rakastanut,” Martin kertoo.

Pimeydestä toivoon

Vuosiensa aikana Martin oppi selviytymään mielen kautta. Hän yritti sammuttaa ajatuksensa ja sulkea pois tuskan ja yksinäisyyden.
Vähitellen hänen ajatuksensa alkoivat kuitenkin palata – ja samalla myös hänen kehonsa osoitti merkkejä toipumisesta. Hän alkoi seurata auringon liikettä huoneessa tietääkseen ajan kulun. Se oli pieni mutta merkittävä askel kohti elämää.

Elämä jatkuu – ja tarina koskettaa maailmaa

Lopulta Martin alkoi kommunikoida uudelleen, kun teknologia mahdollisti hänen ajatustensa välittämisen ulospäin.
Hänen tarinansa nousi esiin NPR:n ohjelmassa Invisibilia, joka tutkii ihmismielen näkymättömiä voimia. Martin julkaisi myös omaelämäkerran Ghost Boy, jossa hän kuvaa yksityiskohtaisesti, millaista on olla elossa mutta näkymätön.

Ihmismielen voima ja toivo

Martinin selviytymistarina on koskettava todiste ihmismielen sitkeydestä. Se muistuttaa, että vaikka keho voi pettää, tietoisuus ja toivo voivat silti säilyä.
Hänen tarinansa on inspiroinut ihmisiä ympäri maailmaa ja muuttanut käsitystä siitä, mitä tarkoittaa olla todella elossa.